Tarkoituksena ei todellakaan ollut pitää näin kauan aikaa ns. hiljaiseloa, mutta nyt kävi näin. Pahoittelut!
Meillä on yhäkin kaikki hyvin. Ja myös minulla alkaa olemaan kaikki hyvin. Tää alkuvuosi on ollu yhtäaikaa elämän rankinta ja ihaninta aikaa, aikamoista myllerrystä siis! Aiemmin jo puhuin siitä että fyysisesti mulla ei ole ollut kaikki hyvin, mutta nyt siis sekin puoli helpottaa. Tämän toipilaana olon myötä valmistuminen saattaa hieman siirtyä, mutta se on loppujen lopuksi aika pieni asia.
En oikein osaa tähän nyt kuulumisia kirjoitella, meille on toisaalta tapahtunu hurjasti ja taas toisaalta meille ei ole tapahtunut oikeastaan mitään. Isoin juttu tän blogin kannalta on se, että nyt on tavattu Jenkin vanhemmat. Ihan karmaiseva kokemus vaikka siis kaikki meniki oikein hyvin :D Oon luonteeltani vaan semmonen jännittäjä välillä.
Kommentteihin oli tauon aikana ilmestyny muutamakin vinkuvonku-viesti joita en viitsinyt edes julkaista. Eipä mulla olisi niihin mitään kovin järkeviä vastauksia ollut. Edelleenki haluan PAINOTTAA sitä, että eikös jokaisella ole oikeus itse päättää että pitääkö tätä blogia aitona vai ei? Luonnollisesti jotku ihmiset ei tätä totena pidä, mutta ehkä sellaiset tyypit voi jättää blogin lukematta?
Tilastoista näkyy että täällä yhäki käy porukkaa päivittäin blogia kurkkimassa, toivottavasti siis jotakuta yhä tämä blogi kiinnostaa :) Kertokaa jos tulee mieleen aiheita josta kirjottaa :)
Ihanaa kevättä kaikille!♥
(Ihana sekametelisoppa oli kyllä tämä postaus :D Mutta eipä mulla sinänsä mitään järkevämpää kerrottavaa ollut, kunhan vaan moikkasin)
