Juuri nyt nämä pöpöt ilmenee hirmusella kurkkukivulla ja kuumeella. Tai sitten meneillään on jotain vierotusoireita, käsien tärinä passais niihin :D No kiitos kuitenkin antibiooteille ja särkylääkkeille, olo on jo yllättävän hyvä vaikka eilen tein (omasta mielestäni) kuolemaa. Saapas nähdä sairastuuko Jenkkikin, angiina kun on aika helposti tarttuva.
Eilisen märisin sängynpohjalla huonoa oloa ja ikävää, tänään tulikin parempi mieli kun meidän näkeminen varmistui! Ens kuukauden puolella siis tavataan Englannissa. Muutenkin se on maana aivan mun lempparipaikka + nyt vielä Jenkki on siellä seurana! Lentoliputkin löyty yllättävän halvalla ja kaikki palaset muutenkin loksahteli pelottavan hyvin paikoilleen. Lievästi asennevammaisena ihmisenä tietty ajattelen että kyllä jokin vielä menee pieleen mutta jospa kaikki onnistuiskin hyvin :)
Ja asiasta toiseen! Onpas ollut kerrassaan vaikea tottua ruudun kautta toiselle puhumiseen! Ollaan oltu yhdessä (siis ns. seurustelumielessä) ainoastaan silloin kun ollaan oltu fyysisestikkin yhdessä. (Tuossa lauseessa ei kyllä ollut mitään järkeä mutta jospa joku hoksaisi minun pointin! :D) Silloin kun alettiin aiemmin puhumaan siitä että meillä on tunteita toisiamme kohtaan niin sovittiin varta vasten että millekään ei aleta ennen näkemistä. Ja sitten nähtiin, kaikki meni mahtavasti ja nyt sitten ollaan tässä. Taas kerran keskustelemassa toisillemme ruudun kautta. Hurjan masentavaa oikeastaan, varsinkin kun ehti tottua toisen seuraan.
En nyt millään tavalla halua sanoa että tunteet olisi kummallakaan mihinkään suuntaan laimentuneet, oikeastaan päinvastoin, on pelottava huomata kuinka paljon voi toista ihmistä ikävöidä. Molemmin puolin on sitä tullut itkettyä. Mutta kaikesta tästä huolimatta ajatus tämmösestä tulevaisuudesta masentaa hieman. Kauanko tätä jaksaa? Siinäkin vaiheessa kun minulle tulisi mahdollisuus muuttaa Jenkin luokse niin liekö saan viisumia? Mutta kyllä sitä on toisen rakkaan ihmisen puolesta valmis tekemään aika paljon :) Ja taitaapi olla osaksi ainakin ihan totuttelukysymys. Just nyt olisi aivan mahtavaa kuulla teidän kaukosuhteesta "selvinneiden" kokemuksia!
Siinäpä teille lievästi kuumehuuruisia kuulumisia, oikein mukavaa viikonloppua kaikille joilla tämä blogi vielä kiinnostaa! ♥
Kiinnostaa todellaki! Tämä blogi siis :) Koitahan parantua ja äkkiä se aika menee että näätte taas...:) Kaukosuhteista ei mitää kokemuksia joten en voi muutaku toivottaa tsemppejä sinne! Miten muuten sun perhe otti Jenkin vastaan? :)
VastaaPoistaJoo ei ole montaa viikkoa enää siihen että nähdään :) Sen voimalla eteenpäin! :D
PoistaHups jäi muutama postaus lukematta, semmonen jossa kerroit vanhempien mielipiteen yms, sorry. t. edellinen anonyymi :)
VastaaPoistaEi haittaa mitään! :)
PoistaJos et saa viisumia, niin pääset varmasti turistina käymään. Siinä vaan joutuu lentelemään edestakaisin kun maassaoloaika täyttyy, mutta eihän se välttämättä huono asia ole käydä kotimaassakin. Tsemppiä ja paranemisia!
VastaaPoistaJoo Suomessa tietty tulee vierailtua :) Ja tietty siellä pitää ensin käydä "testiasumassa" ennen mitään viisumihommia. Mutta nyt kyllä menee asioiden edelle ajatukset :D
PoistaVoi vitsi, löysin sun blogin ja tätä on kyllä tosi mielenkiintoista lueskella. Internetin mahdollistamat rakkaustarinat on niin kiehtovia! :)
VastaaPoistaHei tosi kiva kuulla! Tervetuloa lukemaan! :)
PoistaJoo, 3kk pääsee turistiviisumilla ainakin, se on jo pitkä aika vaikkei pysyvää viisumia ainakaan heti irtoaisikaan.. :) Yksi ystävä muutti justiin muutama kuukausi sitten miehensä luo jenkkeihin, sai viisumin lopulta kun menivät naimisiin ja lapsikin oli jo tuloillaan. Siihen asti reissasivat edes takaisin, varmasti oli heille rankkaa, mutta nyt loppu hyvin kaikki hyvin! Ja netissä olivat tavanneet alunperin hekin :)
VastaaPoistaJa kohtahan näätte taas!
Se on jo hurjan pitkä aika! Ehtii koti-ikäväkin varmasti iskeä :D Mutta ne on sen ajan murheita :)
PoistaItse kaukosuhteen kokeneena voin kertoa, että se on kyllä mahdollista, mutta vaatii paljon kommunikaatiota ja luottamusta. Pitää myos muistaa etta sähköpostilla ja tekstiviesteillä kommunikoiden on suurempi mahdollisuus tulla väärinymmärretyksi - toinen lukee viestin ihan eri tavalla kuin miten olit sen kirjoittanut.
VastaaPoistaOmalla kohdallani asuimme eri puolilla maapalloa "vain" yhdeksan kuukautta ennen kuin elamantilanne salli yhteen muuttamisen (minä siis muutin ulkomaille). Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin olemme tulossa viettämään joulua taas Suomeen jossa kaikki sai alkunsa...
Ihana, mahtava kuulla! Ja juuriki nuista väärinymmärryksistä on todellakin "hiukkasen" kokemusta :D
Poista